Jadetanssi - osa 130

Adrenaliinia, kiitos!

Jadepatsas on jälleen kerran käsissämme, mutta vain aika näyttää miten pitkään. Meidän on seuraavaksi suoriuduttava pois pilvilinnasta. Olemme kuitenkin keskellä sen pimeimmässä syöverissä, eikä minulla tai muillakaan meikäläisistä ole aavistustakaan, miten täältä pääsemme ulos. Gorba puhuu kuiskien ja johtaa meidät katon rajassa olevasta ovesta portaikkoon. Hipsimme varovasti askeltaen kerroksia alas ja sukellamme jälleen hiostavaan putkitunneliin. Papparainen taitaa tuntea nämä käytävät kuin omat taskunsa. Sen verran varmuudella Gorba kulkee sokkeloissa, ja me tiiviisti hänen perässään. Hiljaisen vaelluksemme keskeyttää yllättävä vaimea äänimerkki.

- Piip… piip… piip…

Gorba katsahtaa rannekekoneeseen. Otsa rypistyy ja kellastuneiden hampaiden välistä kuuluu hiljaista sadattelua.

- Hitto!

Rex reagoi ja haluaa tietää, mistä on kysymys.

- Gorba, mikä on?

Pysähdymme ja kasaudumme vanhuksen ympärille. Mies tutkii rannekettaan ja rypyt otsassa lisääntyvät.

- Luulen, että olemme paljastuneet.

Kaukokin on huolestunut.

- Kuinka niin?

Vanha mies nostaa katseensa rannekkeesta meitä kohti, eikä hän näytä lainkaan ilahtuneelta.

- Huoneeseeni johtavalla käytävällä on havaittu liikettä. Asentamani valvontakoneen mukaan iso joukko väkeä on lähestymässä kortteeriani. Lukitsin juuri turvaoven etäkomennolla. Se ainakin hidastaa tuon joukkion etenemistä, mutta tuskin täysin estää heitä tunkeutumasta asuntooni. Meidän täytyy kiirehtiä! Minun on saatava teidät matkoihinne täältä.

Alamme laittaa jalkaa jalan eteen nyt nopeammassa tahdissa. Gorban tekonivelet kuljettavat miestä kuin mitäkin parikymppistä nuorukaista. Oikeastaan hieman kadehdin ukon uskomatonta kuntoa, vaikkakin se on lähes täysin keinotekoista. Valtavat lämpöputket vieressämme hohkaavat kuumuutta niskaamme niin, että alan jo hikoilla. Hoppuilumme ei ainakaan helpota tunkkaista oloani. Puikkelehdimme taas kapeilla käytävillä ja silloin tällöin vaihdamme suuntaa kömpimällä jostakin huoltoluukusta kaapelikanavaan ja taas takaisin putkistoon. Suuntavaistoni on kadonnut jo aikoja sitten, mutta luotan ikämiehen kokemukseen tässä labyrintissa. Pysähdymme vihdoin paksun metallisen oven taakse.

Julkaistu maanantaina 21.5. klo 18:05 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 129
Seuraava
Jyrkin levy
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä