Jadetanssi - osa 241

Ovi avautuu vaivattomasti. Liekö sen saranat vasta öljytyt vai onko ovelle vain ollut niin paljon käyttöä, etteivät sen nivelet ole ehtineet jumittua. Schmit kuiskii vastauksen.

- Olen öljynnyt nämä saranat, jotta voin hiipiä sisään kenenkään huomaamatta. Käyn täällä aika ajoin, ja kohta ymmärrätte miksi.

Oven takaa paljastuu suunnaton halli, joka on juuri niin valtava kuin tämän paikallinen oppaamme meille kuvaili. Katosta roikkuu pitkä rivi valaisimia, joiden keltainen valo yrittää tehdä näkyväksi valtaisan hallin avaruutta. Lattiatasolla on kummallisia rakennelmia, jotka eivät täältä kaukaa katsottuna avaudu meille. Suurta hallia kiertää parvi, jolle juuri olemme seisahtuneet. Schmit selittää, ettei parvella oleskelevia ihmisiä tahdo nähdä alhaalta käsin, koska valaistus ei yllä näin korkealle. Ukko kertoo käyneensä useasti tuolla alhaalla ja on nytkin meitä viemässä sinne. Kävelemme parvella ja käännymme nurkassa pitkän sivun tasanteelle. Sieltä johtavat kierreportaat alas lattialle. Mestari Bomfelille laskeutuminen on taas helppoa, kun hän vain leijuu ohitsemme meidän muiden pyöriessä portaikossa niin, että olemme melkein pyörtyä lähes loputtomista kiemuroista. Aikanaan pääsemme lattiatasolle, jossa seisomme hetken selkä seinää vasten ja tarkkailemme mahdollisia liikkeitä hallissa. Sali vaikuttaa tyhjältä. Uskaltaudumme keskemmälle, jossa meitä odottaa jännittävä yllätys. Rex reagoi löytöömme ensimmäisenä.

- Tämähän näyttää tutulta!

Kauko on samaa mieltä.

- Aivan, olemme törmänneet tällaiseen aiemminkin.

Hallin takaosaan on rakennettu alttaria muistuttava pyhättö, jonka keskellä komeilee mikäpä muu kuin meidän jadepatsaamme! Päämme kääntyilevät kiivaaseen tahtiin ja katsomme hölmistyneinä toisiamme. Miina ei ole uskoa silmiään.

- Uskomatonta! Taas löydämme patsaamme jonkinlaisessa uskonnollisessa yhteydessä. Emmekö me jo kerran kaapanneet omaisuutemme näistä samoista ympyröistä?

Schmit näyttää niin ikään hämmästyneeltä ja osoittaa sormellaan kohti jadepatsasta.

- Tuo vihreä pieni patsas ei ole ollut täällä ennen.

Hajaannumme ja kiertelemme palvontapaikan ympärillä. Minä ja Oto seuraamme tiiviisti Miinan kannoilla, sillä ainakin minua hieman pelottaa. Tutkimme paikkoja suurella mielenkiinnolla ja mietimme samalla, miten saamme patsaan taas haltuumme.

Julkaistu perjantaina 21.9. klo 17:02 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 240
Seuraava
Jadetanssi - osa 242
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä