Jadetanssi - osa 247

Päädymme jälleen kerran Fatiman eteen ja seisomme rivissä kuin ilkikuriset kakarat valmiina toruttaviksi. Paholaisen seurakunta seisoo takanamme ja seuraa tilannetta huppujensa alta. Hälk Folsan pönöttää käskynhaltijattarensa vasemmalla puolella pukeutuneena hänkin pitkään kaapuun ja huppuun, joka tosi on työnnetty selän puolelle roikkumaan. Salamoivat silmät tarkkailevat meitä. Aistin suurta vihaa ja kiukkua. Fatima rutistaa sauvaansa rystyset valkoisina. Sitten sauva kohoaa ja kajahtaa sydäntä särkevällä jysäyksellä lattiaan. Nainen avaa suunsa.

- Rex… ja sinun ystäväsi… olette oikea maanvaiva! En ymmärrä, miten löysitte minut näin nopeasti, mutta sillä ei ole enää väliä.

Rex vetää poikamaisen hymynsä kasvoilleen ja antaa palaa.

- Maailma on pieni!

Fatiman sauva kääntyy vinoon asentoon, ja nainen suorastaan hurjistuu.

- Pah! Tämä saa luvan olla viimeinen kerta, kun sotkette ympyräni.

Rexin kasvoille leviää huolestunut ilme.

- Mitä aiot, Fatima? Eliminoitko meidät?

Paholaisnaisen ilme on kireä.

- En suinkaan! Enhän minä mikään murhaaja ole! Tiedän, että havittelette jadepatsasta, mutta tiedoksesi, että ette tule sitä saamaan. Saatte olla jonkin aikaa… hmm… vieraitani. Sillä välin pakenemme patsainemme tuntemattomaan paikkaan, ja tällä kertaa et enää löydä minua!

Sauva kolahtaa lattiaan toistamiseen. Vuosisatoja vanha ohut pölypilvi nousee hetkeksi enintään polven korkeudelle, mutta katoaa nopeasti Fatiman pyörähtäessä kohti sivuseinän ovea. Hälk Folsan seuraa naista mitään sanomatta. Hieman ennen ovea Fatima kääntyy ja antaa viimeiset ohjeet.

- Hargått! Saata nämä vieraat bunkkerin tyrmään ja katsokin, että he pysyvät siellä seuraavat kaksikymmentäneljä tuntia. Sitten purat alttarin ystäväsi Beeliuksen kanssa ja pakkaatte sen lähtökuntoon.

Mustan viitan liepeet hulmahtavat ilmassa, kun vihainen Fatima marssii närkästyneenä ovelle ja katoaa bunkkerin uumeniin. Vihreä robotti kääntyy katsomaan riviämme ja ottaa muutaman askeleen eteemme.

- Kuulitte, mitä… kriik… hän sanoi… Seuratkaa minua… ja sinä… kriik… Beelius, tulet… viimeisenä ja… kriik… varmistat selustan…

Androidi saapastelee ovelle ja Beelius asettuu jonomme päähän. Käännymme, mutta juuri ennen kuin olemme ottamassa ensimmäistä askelta, mestari Bomfel on suunnitellut jotain ja kertoo nyt korvakuulokkeeseemme aikeistaan.

Julkaistu perjantaina 28.9. klo 16:31 Projektit-luokassa avainsanalla kirjat.

Edellinen
Jadetanssi - osa 246
Seuraava
Jadetanssi - osa 248
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä