Nais- ja miesalkuiset sanat

Eri ammatteja ja ominaisuuksia luokitellaan yhä sukupuolen mukaan. Yhteiskunnallisesti ei liene merkitystä, tarkastellaanko läntisten teollisuusmaiden tai minkä tahansa muun maan keskustelua miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Joissakin maissa tasa-arvo on meidän näkökulmastamme kyseenalaista, kun taas oma tasa-arvokeskustelumme on lähinnä omatuntoa lepyttävää. Suomen kielen termistö kaipaisi päivitystä ajan hengen ja vaatimusten mukaisesti sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Voimassa oleva tasa-arvolaki ei ole muuttanut syvään juurtuneita seksistisiä ilmaisuja. Lehdissä ilmoitellaan yhä avoimia työpaikkoja huoltomiehille, järjestysmiehille ja lentoemännille. Ammattikunnat ovat aikojen saatossa olleet hyvin miehisiä. Naiset eivät ennen teollista vallankumousta juurikaan osallistuneet muihin kuin kotitöihin. Historia selittää paljolti, miksi esimerkiksi suomen kielessä on lukuisia miesalkuisia ja -päätteisiä sanoja, kuten puhemies, asiamies, uskottu mies, luottamusmies, jne.

Naiset ovat olleet mukana työelämässä jo pitkän aikaa. Tästä huolimatta yleisessä keskustelussa sukupuolineutraalit suomen kielen ammattinimikkeet halutaan edelleen painottaa miesten ammateiksi. Lääkäri, pappi ja urheilija mielletään miehisiksi nimikkeiksi. Kun nainen ryhtyy esimerkiksi papin virkaan, painotetaan nimikettä mielellään puhumalla erityisesti naispapista. Etuliitteellä on joskus myös halventava merkitys. Puhuttaessa naiskuljettajasta, halutaan tällä tuoda keskusteluun mukaan vivahteita stereotyyppisestä käsityksestä huonommasta kuljettajaosapuolesta. Toisaalta joukko ammatteja näyttää olevan naisille dedikoituja, kuten aulaemäntä ja lentoemäntä. Netin suositulla hakukoneella voi nopeasti laatia tilaston ammattinimikkeistä ja henkilöryhmistä, jotka erotellaan miesten ja naisten kesken. Paljon puhuttu naiskuski-sana tuottaa 3 530 hakutulosta, kun taas mieskuski-sanalla löytyy vain 911 tulosta. Tuloksesta voi päätellä, että naiskuskit puhuttavat tai sitten keskustelijat ovat enimmäkseen miehiä. Tilastosta löytyy muitakin mielenkiintoisia ilmiöitä.

Naisjuristi näyttää olevan outo ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Sana löytyy yli tuhannesta tuloksesta miesjuristin esiintyessä vain kymmenessä tuloksessa. Tilastosta voi helposti lukea, miten naisten ilmaantuminen miehisiksi mielletyille aloille synnyttää keskustelua, jossa käytetään sukupuolta erottelevia termejä. Muutamat ammatit mielletään nykyään niin miesten kuin naistenkin ammateiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kokki, myyjä ja tarjoilija, joista keskustellaan keskimäärin yhtä paljon sekä nais- että mies-etuliitteellä. Pienessä tilastossa on 60 henkilöryhmän tulokset. Keskiarvo on hieman kallellaan naisten puolelle, sillä 58 % nimikkeistä painottaa naisalkuisia sanoja siinä missä miesalkuisia on loput 42 %. Tilastoa vääristävät muutamat poikkeukselliset termit, kuten juuri naisjuristi sekä naispääministeri ja naissotilas, jotka ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisia ilmaisuja. Keskustelu naispääministeristä kielii kuitenkin yhteiskuntamme arvorakenteista. Pääministeri on perinteisesti mielletty mieshenkilöksi ja naispääministeriä pidetään jonkinlaisena ennenkuulumattomana puheenaiheena.

Nais- ja miesalkuisten sanojen esiintyminen
NimikeNais- ja miesalkuisten sanojen osuus
Keskiarvo
58%
42%
-autoilija
98%
2%
-ehdokas
69%
21%
-henkilö
39%
61%
-hieroja
43%
57%
-hoitaja
38%
62%
-insinööri
69%
31%
-johtaja
90%
10%
-juontaja
63%
38%
-juristi
99%
1%
-kampaaja
25%
75%
-kansanedustaja
64%
36%
-kapteeni
75%
25%
-kassa
39%
61%
-kirjailija
87%
13%
-kirurgi
82%
18%
-kokki
48%
52%
-kriitikko
15%
85%
-kuvaaja
66%
34%
-kätilö
15%
85%
-laulaja
75%
25%
-lentäjä
77%
23%
-lähetti
97%
3%
-lääkäri
59%
41%
-maalari
97%
3%
-malli
20%
80%
-matkustaja
57%
43%
-ministeri
87%
13%
-muusikko
83%
17%
-myyjä
55%
45%
-näyttelijä
61%
39%
-ohjaaja
75%
25%
-omistaja
95%
5%
-opettaja
37%
63%
-opiskelija
68%
32%
-pappi
79%
21%
-parturi
29%
71%
-pastori
71%
29%
-poliisi
91%
9%
-poliitikko
84%
16%
-presidentti
97%
3%
-psykologi
70%
30%
-puheenjohtaja
98%
2%
-puolinen
52%
48%
-pääministeri
98%
2%
-runoilija
87%
13%
-sairaanhoitaja
17%
83%
-sihteeri
72%
28%
-siivooja
23%
77%
-sotilas
97%
3%
-suunnittelija
77%
23%
-säveltäjä
94%
6%
-taiteilija
84%
16%
-tanssija
33%
67%
-tarjoilija
49%
51%
-toimittaja
87%
13%
-tutkija
72%
28%
-urheilija
82%
18%
-vartija
84%
16%
-virkailija
68%
32%
-yrittäjä
94%
6%

Taulukossa on lueteltu joitakin henkilö- ja ammattiryhmiä ja niiden esiintymismääriä hakutuloksissa. Vasemmanpuoleinen prosenttiosuus kuvaa naisalkuisten sanojen esiintymismäärää ja oikeanpuoleinen miesalkuisten määrää. Tilasto on laadittu lauantaina 11.10.2008 käyttämällä Google-hakukonetta. Hakutulokset on julkaistu Sanatilasto-nimisenä Google-dokumenttina.

Julkaistu lauantaina 11.10.2008 klo 15:44 avainsanoilla lingvistiikka ja tilastot.

Edellinen
Perjantaipulma 41/2008
Seuraava
Nausicaä
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä