Kemiallisten aineiden vaarat

Kuva
Markus Spiske

Mitkä ovat yleisimmät vaarat kemiallisten aineiden käsittelyssä, ja miten niitä voidaan välttää? Kemialliset aineet ovat ympäristössämme yleisiä. Niitä käytetään laajalti teollisuudessa ja niitä on kaikkialla maailmassa. Ne ovat myös vaarallisia, ja siksi on tärkeää olla tietoinen niiden vaaroista ja miten niitä voidaan välttää.

Yleisimmät kemiallisen aineen kosketuksesta johtuvat vaarat ovat palovammoja, syöpymistapaturmia, silmien ärsyyntymistapaturmia sekä hengitysteiden ärsyyntymiseen liittyviä tapaturmia. Vaaraa voi myös aiheuttaa se, että kemiallinen aine pysyy iholla tai hajottaa ihon kerrokset. Niihin liittyy myös muita terveysriskejä, kuten syöpymisen riski ja imeytymisen riski. Kemikaalien kanssa työskennellessä on tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta noudatettava huolellisesti. Työn suorittaminen turvallisesti edellyttää usein erikoistuneita työvälineitä ja -vaatteita.

Koska kemiallisilla aineilla on laaja kirjo erilaisia riskejä, on tarkasteltava kunkin aineen ominaisuuksia erikseen. Yleensä ne luokitellaan sen mukaan, millaisen vaaran ne aiheuttavat:

  • Fyysisilta ominaisuuksiltaan vaurioittavia (syövyttäviä, esimerkiksi hapot)
  • Syttyviä (monet kemialliset aineet sisältävät syttymisriskin ollessaan tekemisissä lämmön kanssa)
  • Myrkyllisiä (suurin osa kemiallisista aineista on myrkyllisiä viimeistään joutuessaan elimistöön)

Kemikaalien turvakäytännöt työpaikoilla - mitä sinun pitää tietää?

Kemikaalien turvakäytännöt ovat tärkeitä kaikilla työpaikoilla, joissa käytetään kemikaaleja. Niiden avulla pyritään estämään onnettomuuksia ja vahinkoja sekä suojelemaan työntekijöitä ja ympäristöjä. Työturvallisuudesta huolehtimisessa työnantajia tukee esimerkiksi Ecoonline.fi joka on erityisesti keskittynyt kemikaaliturvallisuuteen.

Ennen kemikaalien käyttöönottoa on tarkasteltava, miten ne vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön. Kemikaalien kanssa on aina oltava tarkkana, sillä ne voivat olla vaarallisia tai myrkyllisiä. On myös hyvä muistaa, että kemikaalit voivat aiheuttaa ihmisille vakavia allergisia reaktioita.

Mitä työturvallisuusriskejä aiheutuu kemiallisten aineiden käsittelyssä?

Parhaassa tapauksessa kemikaalien käsittelystä aiheutuva työturvallisuusrikkomus johtaa vain ärsytykseen, joka menee itsestään ohi. Pahimmassa tapauksessa, esimerkiksi pitkään ihon kanssa kosketuksissa ollessaan, kemikaali voi syövyttää ihon kerroksia ja jättää pysyviä vaurioita. Monet kemialliset aineet ovat myös myrkyllisiä ja niiden joutuminen esimerkiksi silmiin tai hengityselimiin voi tehdä suurta tuhoa. Henkilö, joka työskentelee kemiallisten aineiden kanssa pitkään suojautumatta asianmukaisilla työvälineillä, saattaa ajan saatossa kärsiä hengitysteiden ongelmista hengitettyään tuotteista nousevia höyryjä sisään.

Väärin hävitetyistä tuotteista seuraa myös suuri ympäristöriski, minkä vuoksi kemiallisten aineiden hävittämiseen on Suomessa tarkat omat säädäntönsä.

Miten näitä kemiallisten aineiden käytön riskejä voidaan välttää tai minimoida?

Kemiallisten aineiden käytön riskejä voidaan välttää tai minimoida seuraavilla tavoilla:

  • Varmista, että työskentelet hyvin ventiloitussa tilassa.
  • Käytä suojakaluja, kuten hengityssuojainta ja suojakäsineitä.
  • Pese kätesi huolellisesti sekä ennen kemiallisten aineiden käyttöä että sen jälkeen.
  • Lue käyttämiesi aineiden etiketit huolellisesti ja noudata niitä.
  • Älä yhdistele eri kemiallisia aineita, elleit ole täysin varma niiden yhteensopivuudesta.
  • Hävitä pakkaukset ja mahdolliset ylijäämät niille määrätyllä tavalla.

"Yleisimmät vaarat kemiallisten aineiden käsittelyssä ovat myrkytykset, palovammat, silmävammat ja hengityselinten vauriot. Myrkytyksiä voi tapahtua, kun henkilö altistuu liian suurille määrille kemiallisia aineita tai kun hän käyttää niitä väärin.

Saariahon Innocence Helsingissä

Kaija Saariaho, Aleksi Barrière, Sofi Oksanen
Kuva
Toni Härkönen

Säveltäjä Kaija Saariahon, libretisti Sofi Oksasen ja libreton monikielisen käännöksen tehneen Aleksi Barrièren suurteos Innocence kantaesitettiin Aix-en-Provencen festivaalilla Ranskassa 3. heinäkuuta 2021. Kriitikoiden ylistävien arvioiden mukaan teos ampaisi suoraan oopperan historiaan. Viiden arvostetun oopperatalon yhteistuotanto nähdään seuraavaksi 21.10.2022 alkaen Helsingissä, jonne myös oopperan tapahtumat sijoittuvat.

Innocencen työryhmä on kansainvälisesti kovatasoinen: teoksen ohjaa australialaislähtöinen Simon Stone, lavastuksen on suunnitellut Chloe Lamford, puvut Mel Page ja valaistuksen James Farncombe. Innocencen esitykset Suomen kansallisoopperassa johtaa Clément Mao-Takacs. Solisteina esiintyvät mm. Anu Komsi, Tuomas Pursio, Lucy Shelton, Iida Antola sekä läpimurtonsa Aix-en-Provencen festivaalilla tehnyt Vilma Jää.

Tapahtumapaikkana Helsinki

Sofi Oksasen nykyaikaan sijoittuva oopperalibretto on ajankohtainen. Tapahtumapaikka on Helsinki, jossa kansainvälinen vierasjoukko viettää häitä. Suomalaisella sulhasella on synkkä salaisuus, ja juhlaa varjostaa vuosien takainen tragedia. Libretto on Oksasen ensimmäinen. "Ooppera tarjoaa ainutlaatuisen tavan käsitellä ajankohtaisia asioita keinoin, jotka ylittävät kielelliset ja kulttuurilliset muurit", hän kuvailee. Teoksessa lauletaan yhdeksällä eri kielellä.

Innocence tullaan esittämään Suomen kansallisoopperan ja Aix-en-Provencen festivaalin lisäksi Amsterdamin De Nederlandse Operassa, Lontoon Royal Opera Housessa, San Francisco Operassa ja New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Kaikki oopperatalot tunnetaan korkeasta taiteellisesta tasostaan. Helsingin jälkeen Innocence saa ensi-iltansa Lontoon Royal Opera Housessa 17.4.2023.

Kaija Saariaho on kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaissäveltäjiä. Innocence on Saariahon viides ooppera, ja hänen aikaisemmat teoksensa ovat olleet menestyksiä. Kansallisoopperassa on esitetty hänen aikaisemmat oopperansa Kaukainen rakkaus, Adriana Mater, Émilie sekä viimeksi Only the Sound Remains vuonna 2017. Syksyllä 2022 suomalaiset klassisen musiikin toimijat aloittavat historiallisen kansallisen yhteistyön Saariahon musiikin innoittamina. Yhteistyö huipentuu lokakuussa valtakunnalliseen Kaija Saariaho 70 -tapahtumien sarjaan.

Sofi Oksanen on maailmalla menestynein ja tunnetuin suomalainen nykykirjailija. Hänelle on myönnetty 20 kirjallisuuspalkintoa, muun muassa Finlandia ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto. Oksasen teoksia on käännetty yli 50 kielialueelle ja myyty miljoonia kappaleita. Läpimurtonsa hän teki näytelmällä Puhdistus (2007), ja samanniminen romaani lukeutuu Suomen kirjallisuushistoriaan. Oksasen uusin romaani Koirapuisto on juuri nyt erityisen ajankohtainen. Sen tarina sijoittuu Ukrainaan ja Helsinkiin ja yksi romaanin teemoista on sodan arvet, joita ihmiset eri tavoin kantavat läpi sukupolvien.

Aleksi Barrière on tehnyt tiivistä yhteistyötä Oksasen ja Saariahon kanssa vuodesta 2013. Hän on tehnyt Innocencen libreton monikielisen version ja työskennellyt teoksen dramaturgina. Innocence on sävelletty yhdeksänkieliseen librettoon, jonka monikielinen, toisena äidinkielenään suomea puhuva Barrière laati Oksasen suomenkielisen tekstin pohjalta. Barrière on perustanut yhdessä kapellimestari Clément Mao-Takacsin kanssa La Chambre aux échos -musiikkiteatteriryhmän, jonka toiminnan painopisteenä on musiikkiteatterin uusien muotojen kehittäminen ja eri taiteenlajien välisen dialogin lisääminen. Ryhmän esitys Between nähtiin Kansallisoopperassa 31.8.-3.9.2022.

  • Kaija Saariaho - Sofi Oksanen - Aleksi Barrière: Innocence
  • Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 21.10.2022
  • Muut esityspäivät 26.10.-24.11.2022

Skrolli 3/2022

Skrolli 3/2022

Kuuma kesä on sitten tällä erää ohi. Ilman tekee kuitenkin sähköiseksi tulikuuma uunituore tietokonekulttuurin Skrolli-erikoislehden uusin numero 3/2022. Kylmästä ja sateisesta syksystä voi viis veisata, kun hyppysissä polttelee jälleen uusinta hottia. Syksyn Skrollissa vieraillaan Vantaan Heurekassa ja ihmetellään tekoälynäyttelyn antia. Miltäpä kuulostaisi satelliittinetti? Siitä kummallisuudesta pääsee lukemaan lehden kattavasta artikkelista. Entä miten Uuno Turhapuro liittyy keinotekoiseen neuroverkkoon? Tämäkin salaisuus avautuu Skrollin sivuilta.

Uskomattoman paksussa aviisissa on taas 148 sivua tuhtia luettavaa. Artikkelit kattavat monet mielenkiintoiset aiheet aina muistoista ATK-tunneilta uusimpiin teknologioihin. Lehdessä on useita historiaa sivuavia aiheita, jotka valottavat aikaa tietotekniikan alkuajoilta. Skrollissa on jälleen niin paljon luettavaa, että seuraava numero ennättää ilmestyä, ennen kuin jutut on kahlattu läpi. Jos Skrolli ei vielä tule kotiin kannettuna kestotilauksena, nyt on oiva hetki kipaista lehtikioskille ostamaan ainakin se ensimmäinen irtonumero. Siitä voi sitten alkaa siirtyä tietotekniikan eliitin pariin.